Tosi rakkaus odottaa

“Mielihyväkulttuurissa odottaminen on radikaalia, varsinkin seksin odottaminen.” -Tosi rakkaus odottaa -lehtisen takakansi

Suomen mediassa on Turun sanomien aloittaman media-ajojahdin seurauksena keskusteltu paljon kansainvälisestä, Kansanlähetyksen johdolla Suomeen vuonna 1997 tuodusta Tosi rakkaus odottaa -kampanjan vihkosesta. Kampanjassa on ollut mukana merkittävä määrä erinäisiä järjestöjä. Koko vyyhti sai alkunsa siitä, kun KL:n lähettämä viisihenkinen, Kansanlähetysopiston opiskelijoista koostuva ryhmä lähti Turkuun osana opiskeluitaan. Itse kuuluin tähän ryhmään, jonka yksi tehtävä oli järjestää rippikoulunuorille Katariinan seurakunnan tiloissa nuortenilta. Illassa oli paikalla yksi rippikouluryhmä isosineen, seurakunnan edustaja ja harjoittelija, sekä tämä viisihenkinen tiimimme. Illan päätteeksi jaoimme kuulijoille eräänlaisia materiaalipaketteja, joihin kuului tällainen kohun aiheuttama vihkonen, sekä muuta materiaalia eri aiheisiin liittyen. Eivät nuoret, eivätkä seurakunnan edustajat missään vaiheessa antaneet meille minkäänlaista negatiivista palautetta! Materiaalit päätyivät ainakin suurimmalla osalla kotiin asti. Kuulemani mukaan eräs äiti oli suuttunut siitä, että hänen lapselleen on jaettu tämänkaltaista materiaalia, ja sittemmin tämä asia päätyi Turun sanomiin, Ilta-sanomiin ja monien huulille.

Kampanjan perusidea on selkeä, kerrotaan millä tavalla seksuaalisuuteen voidaan suhtautua ja kuinka siihen ehkä kannattaisi suhtautua. Esimerkiksi alkusanoissa sanotaan, että “Tässä kirjasessa tarjotaan vaihtoehtoinen näkökulma kulttuurissa, jossa halutaan kokea mahdollisimman paljon mahdollisimman pian.” ja myöhemmin samassa yhteydessä “Tämän kirjasen tarkoituksen voisi tiivistää toiveeksi: Että sinä ja tuleva puolisosi voisitte nauttia seksistä mahdollisimman paljon. Ja saisitte elää ehyttä elämää sitä odottaessanne.”

Ilta-sanomien, sekä muiden asiaan tarttuneiden medioiden tarjoama karikatyyri on kutakuinkin ollut seuraavanlainen: “vihkosessa kielletään esiaviollinen seksi ja masturbaatiokin on todennäköisesti syntiä.” Sivistyneen keskustelun ensimmäinen sääntö on se, ettei vastustajaa mollata, vaan keskustellaan asiallisesti, kiihkottomasti ja kohdataan vastustajan väitteet niin vahvoina kuin ne ovat, eikä muodosteta olkinukkeja, joita vastaan on helppo hyökätä. Tähän mennessä en ole yhdestäkään lukemastani lehtiartikkelista taikka nettiuutisesta löytänyt tietoa siitä, mitä jaettu vihkonen on oikeasti sanonut. Vahvasti pelkään, etteivät toimittajat ole saaneet käsiinsä tätä loistavaa vihkosta, ja sen takia voin ymmärtää etteivät he ole olleet kykeneväisiä kertomaan totuutta tästä. Vahvasti vaikuttaa siltä, että faktana on käytetty suuttuneen vanhemman mielipidettä siitä, mitä vihkonen sanoo. Otan seuraavaksi muutamia vihkosen väitteitä ja vaikken voikkaan koko vihkosta tähän kopioida, niin toivon, että seuraavat lainaukset ja niille esittämäni taustat avaavat asiaa.

“Avioliitto on paikka, jossa on turvallista rakastaa, sillä molemmat ovat osoittaneet halunsa sitoutua juuri tähän suhteeseen ja tehdä töitä sen eteen. Ilman luottamusta avioliiton perusta ei kuitenkaan ole tarpeeksi luja. Tuntuu houkuttelevalta uskoa, että toisen käyttäytyminen muuttuu vastuullisemmaksi avioliitossa, mutta persoonallisuus ei noin vain muutu. Jo seurustellessa kannattaa puhua asiat halki, ja selvittää mahdolliset väärinkäsitykset. On hyvä miettiä myös sitä, olenko itse luottamuksen arvoinen.”

Avioliitto on perinteisesti ollut kristillisessä kontekstissa lähtökohtaisesti sellainen liitto, joka päättyy siihen, että toinen osapuoli kuolee. Vaikka aviopuolisot olisivatkin asuneet erillään ja katkaisseet kaikki siteensä, olisi heidän avioliittonsa kuitenkin ollut voimassa kunnes toinen kuolee. Jeesus Nasaretilainen sanoo evankeliumissa Luukkaan mukaan luvussa 16 jakeessa 18 “Jokainen, joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, tekee huorin; ja joka nai miehensä hylkäämän, tekee huorin.” Vaikka on totta, ettei ihminen voi pelastua lakia noudattamalla, on kuitenkin valehtelua väittää, että olisi oikein tehdä väärin. Koska Jumalan antama laki kertoo meille mikä on oikein ja mikä väärin, emme voi ketään johdattaa synnintekoon sanomalla, että olisi hyväksyttävää ja oikein ottaa avioero. Emme voi kenellekkään opettaa, että kukaan saisi tehdä sitä, mikä on vastoin sekä yleistä moraalilakia että Jumalan ilmoitusta.

Koska tiedän, ettei Raamattu ole muotia nykypäivänä, koen suunnatonta tarvetta vedota avioeron yhteydessä yleiseen moraalilakiin. Yleisellä moraalilailla tarkoitetaan sellaista käsitystä oikeasta ja väärästä, joka meillä jokaisella on, riippumatta siitä, mihin kulttuuriin tai yhteiskuntaan ihminen on kasvanut. Jos sinulta varastetaan lompakko, olet aivan varma siitä, että varas on toiminut väärin. Samoin on avioliiton väärinkäytösten osalta. Jos puoliso makaa toisen henkilön kanssa, tuntee jokainen uhri, että tämä on toiminut väärin. Jotta voimme välttää suunnattomia hankaluuksia, ikäviä tilanteita ja hirvittävää mielipahaa, meidän tulee suojella jokaista ihmistä, ja tarjota jokaiselle mahdollisuus suojella itseään vääryydenteolta. Käytännössä tämä tarkoittaa nimenomaan sitä mitä Tosi rakkaus odottaa -lehtinen sanoo. Mene naimisiin vain sellaisen henkilön kanssa johon voit luottaa, sillä silloin tiedät, että saat arvoistasi kohtelua. Jos kuitenkin joku on omaksunut käsityksen, että avioliitto on vain liitto muiden joukossa, eräänlaista kertakäyttötavaraa jonka voi heittää menemään kun siltä tuntuu ja kun ei enää halua olla naimisissa puolisonsa kanssa, voi tuosta vain irtisanoa tämän vähämerkityksellisen sopimuksen niin tällaiselle ihmiselle haluan esittää sellaisen kysymyksen, että miksi sitten sinä haluaisit mennä naimisiin? Josset tahdo sellaista liittoa, jonka erottamiseen tarvitaan joko kuolema taikka aviorikos, niin miksi vaivautua? Tällaisella kertakäyttöliitolla ei minun mielestäni ole mitään arvoa.

Vihkosen mukaan “Avioliitto on yhteiskunnan perusyksikkö. Siinä eläviä velvoittavat avioliittoa varten säädetyt lait. Tämän vuoksi aviopari ei voi noin vain erota, vaan eroamiseen tarvitaan tuomioistuimen päätös. - - Jos pariskunnan välillä ei ole lain vahvistamaa sidettä, myrskyn puhjettua kassin pakkaaminen tulee mieleen helpommin. Jos toinen uhkailee lähtemisellä, on toisen pidettävä hankalat asiat sisällään. Jätetyksi tulemisen pelko voi saada ihmisen sietämään vaikeita asioita niin kauan, että hän sairastuu. Avosuhteesta puuttuu heikomman osapuolen tarvitsema virallinen suoja. Usein näitä heikoimpia ovat lapset. Sitoutuminen ei ole tämän päivän trendi, päinvastoin. Arvioimme asioiden arvoa sen mukaan, mitä itse niistä saamme. Oma onnentunne ja itsesä toteuttaminen ajavat helposti parisuhteen hyvinvoinnin ja sitoutumisen edelle.”

Aina avioliitot eivät kuitenkaan toimi, mutta mistä toimimattomuus johtuu on sitten toinen kysymys. Riitelyyn vihkonen antaa painavan lausunnon: “Jokaisessa miehen ja naisen välisessä suhteessa pintaan nousee eripuraa. Kun rakastavaisten yllä on sinitaivas, mikä tahansa suhde tuntuu oikealta ja toimivalta. Mutta kun taivaalle purjehtii pilviä, ne tuovat mukanaan mahdollisuuden oppia toisesta uutta. Silloin voi opetella myös anteeksiantamista ja anteeksipyytämistä. Toisen hyväksyminen huonona hetkenä merkitsee enemmän kuin hymy hyvänä hetkenä. Viikon kestävä kriisi voi opettaa enemmän kuin kuukauden onni. Suhde on sitä terveempi, mitä vapaammin siinä saa purkaa kaikenlaisia tunteita. Tilaa tulisi olla myös vihalle. Molempien pitäisi saada ilmaista omat tunteensa turvallisesti. Näin kumpikin saa tietää, mikä omassa käytöksessä tuntuu toisesta pahtalta ja loukkaavalta. On tärkeää kuunnella toista myös ristiriitatilanteessa. Toimiva suhde ei tarkoita sitä, että kaikki on sanatonta, yliluonnollista yhteisymmärrystä. Kyky riidellä rakentavasti on yksi toimivan suhteen peruskivistä. Jos suhde vaikuttaa jatkuvasti vaikealta ja myrskyiseltä, kokeneemman neuvot tai tauko seurustelussa voivat olla paikallaan. Tämä ei merkitse sitä, että suhde ilman muuta päättyy. Myrskyn keskellä on hyvä telakoitua käsittelemään vaikeita asioita. Vaaranmerkkejä ei pidä sivuuttaa, vaan ne on hyvä ottaa käsittelyyn heti.”

Josset halua sitoutua, älä sitoudu. Jos haluat sitoutua, tulet kohtaamaan vastoinkäymisiä, sillä sellaista ihmisenä ihmisten kanssa eläminen on.

Jos parisuhteessa esiintyy väkivaltaa tai muuta selvästi väärää, ei tietenkään pidä hyväksyä sitä mitä toinen tekee. Jos rakastat toista ihmistä, se ei tarkoita että hyväksyt kaiken mitä toinen tekee. Kukin ihminen vuorollaan tekee väärää, jossei puolisoaan vastaan, niin jotakuta toista vastaan. Tällaiset väärät teot voi kuitenkin saada anteeksi ja antaa anteeksi. Jumalaa vastaan me rikomme jatkuvasti, joka päivä monta kertaa. Erityisesti minä olen hirvittävän suuri syntinen, mutta Herra on pitkämielinen ja armollinen. Jumala ottaa minut vastaan joka kerta kun käännyn hänen puoleensa ja anon anteeksiantoa Kristuksen sovitusveren tähden. Josset tunne vielä Jumalaa, suosittelen ehdottomasti tutustumaan Häneen!

-En ole Kansanlähetyksen taikka minkään muunkaan järjestön puolestapuhuja, eikä näinollen kukaan muu kuin minä ole vastuullinen sanomisistani taikka tulkinnoistani.

-En ole täydellinen, enkä oleta että pystyisin antamaan aukottoman vastauksen jokaiseen tilanteeseen, mutta koen pystyväni vastaamaan suurimpiin tätä hienoa vihkosta vastaan esitettyihin syytöksiin.

-En nopealla haulla löytänyt vihkosen sisältöä internetistä, mikä on erittäin huono asia, sillä vihkosen sisällöstä olisi paljon hyötyä sekä nuorisolle että aikuisväestölle, ja lisäksi sen julkinen julkaiseminen avaisi keskustelulle uusia, paljon sivistyneempiä suuntia, kun kukin voisi itse käydä lukemassa mitä siellä sanotaan.